Lähtö lähestyy

TJ 4! Vähiin käy ennen kuin loppuu. Ei voi kuin ihmetellä, miten aika lentää. En jaksa kirjoittaa perinteisiä ulkomaillaolon päätöstekstejä, koska ne on luettu jo pariin kertaan. Mutta niin on, että yhdet neljistä uusista kengistäni koskevat Helsinki-Vantaan kamaraa ensi lauantaina 1.9. klo 23:00. Taakse jäävät 30-asteen helteet, uima-altaat, YK:n käytävät ja loputtomat diplomatian kohteliaisuuskoukerot. Samoin jää Genevejärvi, vuoret ja viinipellot. Suomessa tuskin tulee käytettyä jakkupukua, eikä viinilasillista saa enää 2 eurolla. Vaan ei haittaa yhtään, ihanaa palata kotiin. Sitä paitsi, tie tuo takaisin Geneveen aivan varmasti, siitä pitävät huolen 200 kansainvälistä organisaatiota, jotka täällä pesivät, arvaan ma.

Viimeinen viikko on kulunut hulppeasti: perjantaina meillä oli läksiäiset Antin ja Mian kanssa, jotka lähtevät (vuoden jälkeen) samaan aikaan kuin minä. Syötiin ja juotiin HYVIN, ja lauantaina oli leppoisa lasku, kun käytiin Espessenin viinitilalla (Lausannen ja Montreux:n välissä), joka on maailman kauneinta seutua! Sitä vuorten, viinipeltojen ja järven täydellistä harmoniaa... lisäksi saatiin aivan special monituntinen viininmaistatus ja vieläpä kierros viinipelloilla, koska perheen poika, joka meitä kierrätti, on Suomalais-Sveitsiläinen (tosin puhui ruotsia :)).

Sunnuntaina pääsin illalliselle 8-vuoden takaisen Geneveperheeni luokse, mikä oli aivan loistavaa sekin. Vanhemmat eivät olleet muuttuneet piiruakaan!

Töissä on vikan viikon kunniaksi todella vipinää. Durban review conferencen organisatorinen kokous työllistää koko viikon aamusta iltaan (idea tiivistettynä: rasismia, rotusyrjintää jne. vastaan haluttaan taistella, mutta sitä ennen pitää sopia kaikesta valtavan byrokraattisesta, ja homma on kovin riitaisaa), tänään sain sentään sykittyä itseni ulos toimistosta klo 18.15. Eli jää onneksi työntäyteiset muistot töistäkin! Tällästä se siis oli myös kesä-heinäkuun. Ihan oikeesti!

Huomenna tulee viimeinen vieras, Hanna, parin tunnin visiitille, mutta muutoin jo pakkailen ja syön kaappeja tyhjäksi.

Kohta nähdään! Toivottavasti kukaan ei odota tuliaisia, lentokoneen painorajat paukkuvat!